Monesti on kuultu, kuinka työnhakijoille sanotaan ”tee työnhausta itsellesi työtä”. Yleensä sillä tarkoitetaan, että tee työnhaustasi rutiininomaista ja aikataulutettua, käytä siihen aikaa kuten normaalisti työpäiviin käyttäisit. Rutiininomaisuus ja aikataulutus ovat varsin hyviä vinkkejä, mutta asiaa voidaan katsoa myös vähän laajemmin ja syvällisemmin, sillä työnhaku voi olla oiva tilaisuus käyttää jo oppimaasi hyödyksi tai työnhaku voi olla itsessään hyvin opettavainen kokemus ja mahdollisuus. Keskitytäänpä tähän jälkimmäiseen näkökulmaan – työnhaku osaamisen ja oppimisen mahdollistajana.
Työnhaku on muutakin kuin pelkästään ansioluettelon ja hakemuskirjeen lähettämistä. Työnhaussa saa käyttää omia vahvuuksiaan tai erityistaitojaan sekä opetella uuttakin osaamista. Työnhakua voidaan ajatella esimerkiksi projektiluonteisena ajanjaksona, joka alkaa ja päättyy. Se, että hahmottaa tämän kokonaisuuden voi auttaa pitämään motivaatiota työnhaussa yllä. Projekteille luodaan yleensä tavoite, joka voi olla vaikkapa työsopimuksen solmiminen x-kuukauteen mennessä ja sitä kohti astellaan projektille luodun aikataulun ja tehtävien mukaan. Ja kukas muukaan tämän projektisuunnitelman luo kuin projektipäällikkö eli työnhakija itse! Kuinka hyvä itsesi johtaja olet?
On mahdollista heittäytyä avoimille työmarkkinoille ja selata päivittäin avoimien työpaikkojen kanavia. On myös mahdollista ottaa homma omiin käsiin ja valita lisäksi tutulta reitiltä poikkeavia polkuja, joista saattaa avautua aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Nyt puhutaan piilotyöpaikoista. Sitran 2016 vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 71 % suomalaisista on löytänyt työpaikkansa muuten kuin avoimeksi ilmoitettua työpaikkaa hakemalla. Kuulostaa siltä, ettei kannata jättää piilotyöpaikkojen etsintää huomiotta, koska jossain siellä piilee mahdollisuuksia. Tämä vaatii työnhakijalta mm. verkostoja ja hyviä tiedonetsintätaitoja, jotka ovat tänä päivänä muutoinkin valttia ja mainitsemisen arvoisia!
Entä ne verkostot? Tämä sana välähtelee milloin missäkin, eikä suotta! Työnhakijan kannattaa tehdä verkostolleen tiedoksi, millaista työtä on etsimässä ja millainen osaaja on. Mitä vaatii verkostojen laajentaminen? Se voi olla esimerkiksi osallistumista erilaisiin verkostotapahtumiin, joissa kohdataan uusia ihmisiä ja tutustutaan heihin. Jo olemassa olevaan verkostoon kuuluvien kontaktien tilaa voi myös arvioida; tunnetko ja tiedätkö, keitä verkostosi jäsenet oikeasti ovat, mitä he tekevät ja keitä heidän verkostoonsa kuuluu? Onko LinkedIn ja myös muu some-osaaminen verkostoitumisen kannalta kunnossa ja jos ei ole, niin pitäisikö opetella uusia taitoja? Verkostojen laajentaminen vaatii aloitekykyä, tiedon etsintää ja sosiaalisia taitoja, uteliaisuutta ja positiivista mieltä. Kappas, jälleen pari osa-aluetta, joissa voi kehittyä työtä hakiessa ja joista voi olla tulevaisuuden työssäkin hyötyä.
Viestintätaidot saavat työnhaussa rutkasti treeniä ja siinä jos missä onkin mainio paikka kehittyä ja oppia uutta. Työnhakija joutuu pohtimaan, millaisen mielikuvan luo ansioluettelon ja hakemuskirjeen lukijalle tai videohakemuksen katsojalle, miten tuo osaamisen esiin, kuinka olla kiinnostava ja tuoda riittävästi informaatiota esiin, mutta ei kuitenkaan liikaa jne. Graafiset - ja tietotekniset taidot ovat suoraan näytettävissä asiakirjojen ulkoisissa ilmeissä potentiaaliselle työnantajalle, ja kaiken tiivistäminen myyväksi hissipuheeksi on jälleen taitolaji sen esittämisestä puhumattakaan. Yhteydenpito, puhelut, sähköpostit… kuinka paljon työnhakuun liittyykään viestintää ja monessa muodossa!
Työhaastatteluja varten työnhakija valmistautuu kertomaan itsestään ja sopivuudestaan hakemaansa tehtävään. Taustatyötä pitää tehdä ja keskittyä sekä itsetuntemukseen että haetun työpaikan työnkuvaan ja yrityskulttuuriin. Se, miten esiinnytään, ollaan läsnä ja keskustellaan, on merkityksellistä rekrytoinneissa. Tärkeää on myös se, miten aidon kiinnostuksen ja tahtotilan työpaikkaa kohtaan saa näkymään haastattelun aikana niin, ettei ole liian päällekäyvä tai liian laimea. Työhaastattelut ovat usein hyvin erilaisia, eikä voi etukäteen tietää, millainen tilaisuus työhaastattelu milloinkin on. Nämä hetket kertovat usein myös hakijalle itselleen, millainen paineensietokyky hänellä on. Esiintymistaidoissa voi kehittyä unohtamatta sitä, että haastatteluun saapuu kuitenkin oikea ihminen – henkilö, persoona, yksilö, joka on tullut näyttämään, kuka on, ja myös itse arvioimaan, olisiko kyseinen työpaikka juuri hänelle se oikea.
Jos työhaastattelussa päästään jatkoon ja keskustelut etenevät jo palkkauksesta puhumiseen, tarvitaan kenties neuvottelutaitoja. Työnhakijalta kysytään usein palkkatoive ja tällöin pitää olla valmis kertomaan se perusteluineen. Joskus palkasta käydään neuvottelut ja tätä taitoa on syytä harjoitella, mikäli tähtää riman pitämiseen siellä, mihin on sen asettanut.
Työnhakuun mahtuu todella paljon tunteita. Suuret odotukset, innostus ja positiivinen jännitys saattavat saada välillä vastapainokseen motivaation katoamisen, pettymyksen ja epätoivonkin tunteita. Kaikki tunteet ovat sallittuja, sillä ne ovat jokaisen omia ja silloin niihin on oikeus. Tärkeää onkin ymmärtää, mistä ne kumpuavat ja mitä tunteen aikana ja jälkeen tapahtuu. Mitä ylä- ja alamäet opettavat? Voisiko näiden myötä löytää uusia piirteitä itsestään ja kasvattaa tärkeää taitoa: itsetuntemusta? Ja kun mietitään nyt koko ”työnhaun projektia”, mitä kaikkea se opettaa työnhakijasta itsestään persoonana? Entä arvomaailmasta ja osaamisesta? Onko työnhaun myötä tullut uutta osaamista tai uusia taitoja ja vahvuuksia? Ne voi sanoittaa ja hyödyntää vaikkapa seuraavassa työhakemuksessa, mikäli niistä on hyötyä haettavaan työpaikkaan.
On tämä työnhaku joskus aikamoista taiturointia, eikös? Kuinka sitä jaksaakaan pysyä vauhdissa mukana ja olla vielä työsopimuksen allekirjoitettua voimissaan? Ehkä olet kuullut puhuttavan työnhakuhyvinvoinnista. Jotta voi työnhaun aikana hyvin, kannattaa aikatauluttaa vain osa päivästä työnhakuun. Myös riittävällä levolla, liikunnalla ja ruokavaliolla päästään pitkälle mielekästä vapaa-aikaa unohtamatta. Kun on oikeasti miettinyt, mitä kohti haluaa kulkea ja löytyy aito innostus omaa juttuaan kohtaan, uuden oppiminen on innostavaa ja tsemppaa eteenpäin. Motivoivasta tavoitteesta saa voimaa! Koska työnhaku sisältää paljon työtä, kannattaa siitä ottaa kaikki ilo ja oppi irti ja hyödyntää omassa kasvussa ja omannäköisen työelämän muovailussa.
Palaute auttaa huomaamaan, mitä osaamista haastattelijat huomaavat työnhakijassa
Leipää ja kulttuuria -työllistämishanke on nuorisoseurojen hanke, joka työllistää palkkatuella ja tarjoaa työkokeilupaikkoja järjestökentälle kulttuurisen nuorisotyön parissa.
Saamme usein osallistua työnantajien tukena työhakemusten vastaanottoon ja työhaastatteluihin. On tärkeää, että työnhakijat saavat suullista palautetta vähintään työhaastattelusta, mielellään myös hakemuksista. Panostamme työnhakuprosessissa siihen, että jokaiselle hakijalle tarjotaan mahdollisuus saada palautetta. Lähes poikkeuksetta hakijat ovat ottaneet mahdollisuuden myös vastaan.
Palautteella haluamme auttaa löytämään omat vahvuudet, hoksauttaa mitä kaikkea osaamista olemme havainneet, ja kenties, minkälaisia mahdollisuuksia työmarkkinoilla olisi päästä tätä osaamista hyödyntämään –ja miten hioa osaamisen sanoittamista tulevissa työnhakuprosesseissa.
On tärkeää, että palaute on niin täsmällistä ja käytännönläheistä kuin mahdollista. Kysymme usein työhaastattelussa hakijalta, että mitä hän toisi tulleessaan, jos tulisi työyhteisöön. Omista kiinnostuksenkohteistaan ja harrastuksistaan kertoessaan hakija tulee usein kertoneeksi paljon taidoistaan, osaamisestaan ja asenteistaan, jotka ovat valttia myös työelämässä. Työhaastattelu on paikka, jossa oma osaaminen kannattaa tuoda esiin huolimatta siitä, miten se on hankittu.
Tiina Kämäräinen & Riikka Järvinen, Leipää ja kulttuuria –työllistämishanke, Suomen nuorisoseurat ry
Peliharrastus kerryttää monia työelämässä tärkeitä taitoja
Luotsaamo Lab -hanke on Jyvässeudun 4H-yhdistys ry:n hallinnoima työvoimapoliittinen hanke, joka tarjoaa nuorille 18-29 v. keskisuomalaisille työttömille työnhakijoille pelikehitys- ja esports-valmennusta työkokeiluna sekä uravalmennusta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista harrastaa videopelaamista. Tietokoneen äärellä vietetään runsaasti vapaa-aikaa. Moni kokee harrastukseensa kohdistuvaa väheksyntää. Nuorelle on voinut syntyä käsitys, ettei lähipiri tai rekrytoija arvosta peliharrastusta ja tietokoneella vietettyä aikaa. Kuitenkin koneella vietetty aika kerryttää runsaasti työelämässäkin hyödyllistä osaamista.
Luotsaamo Labin uravalmennuksessa, niin ryhmä- kuin yksilövalmennuksessakin, pohditaan usein osaamista ja sen esille tuomista. Voi olla vaikeaa hahmottaa, mitä kaikkea osaamiseksi voi laskea tai miten siitä kannattaa kertoa muille. Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen on usein se haastavin vaihe.
Valmentautujille peliharrastus ja tietokoneella vietetty aika on kerryttänyt mm. kielitaitoa, tiimityö- ja kommunikointitaitoja, sitoutumiskykyä, projektinhallintataitoja, kykyä toimia paineen alaisena, ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja ohjelmointi- sekä grafiikkataitoja. Peliharrastuksen kautta hankitun osaamisen lista on valtavan pitkä. Olemme iloisia, että Luotsaamo Labissa se voidaan nostaa näkyviin ihan oikeana työelämässä tarvittavana osaamisena.
Olennainen osa Luotsaamo Labin toimintaa ovat yhteiset, viikoittaiset tilaisuudet, joissa esitellään omien peliprojektien etenemistä. Muiden pelikehittäjien ja valmentajien antama palaute auttaa huomaamaan omia vahvuuksia ja osaamista.
Ryhmätyöprojekteissa osallistujilla on mahdollisuus valita oma rooli projektityössä omien vahvuuksien ja osaamisen mukaan. Ryhmätyö auttaa huomaamaan, ettei kaikkea tarvitse osata. Yhteinen tavoite saavutetaan parhaiten sillä, että jokainen keskittyy siihen, mikä itseltä sujuu hyvin eli siihen, missä kullakin on parhaiten osaamista.
Palaute omasta osaamisesta voi tulla esiin monessa eri muodossa. Avunpyyntökin on palautetta: apua pyydetään siltä, jonka osaamiseen luotetaan. Luotsaamo Labissa on oma kanava kysymysten esittämiseen. Kysymyksiin käyvät vastailemassa nykyisten valmentautujien lisäksi myös monet aiemmin mukana olleet. Omaan osaamiseen voi havahtua myös silloin, kun huomaa osaavansa neuvoa toista kinkkisen bugin korjaamisessa.
Pelikehitys- ja uravalmentajalle palkitseva hetki on se, kun nuori toteaa: ”Hei, oikeestaanhan mä osaan vaikka kuinka paljon! “
Satu Korhonen & Mari Kuusisto, LuotsaamoLab –hanke, Jyvässeudun 4H-yhdistys
Palaute voi olla myös muuta kuin sanallista – eleet ja reaktiot ovat nopea palaute omasta toiminnasta
Uraverkoston Työelämän muovailustudiossa tunnistetaan niitä palasia, joista haluamme tulevaisuutemme (työ)elämän koostuvan. Oman työelämänsä tulevaisuutta pohtivat saavat työkaluja tähänastisen työelämänsä ja sen piirteiden pohtimiseen, sekä tehdään tietä kohti omannäköistä työelämän tulevaisuutta. Kehitämme uravalmennusta verkostotyönä kollegoiden kanssa valtakunnallisesti. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry.
Palautteen merkitys on suuri oman osaamisidentiteetin ymmärtämiselle. Palautteen antamiselle ja saamiselle pitäisi olla tilaa, olipa kyseessä sitten lähi-, etä- tai hybridikohtaaminen, mutta usein sen kertominen saattaa jäädä taka-alalle vaikkapa minuuttiaikataulun vuoksi. Etävalmennuksissa me pidämme tärkeänä videoyhteyttä, jolloin pystymme antamaan toisillemme myös sanatonta palautetta eleinä, läsnäolona, kuuntelemisena ja reagoinneilla. Se on tärkeää niin valmennukseen osallistujille kuin myös meille ohjaajille.
Erilaiset etäpalavereihin ja -valmennuksiin käytettävät ohjelmat sisältävät ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää nopeaan palautteenantamiseen, esimerkiksi reagointi-ominaisuuksien kautta ruudulle nostettavat peukut, hymiöt ja käsien taputukset tai chat-kenttään kommentoinnit rohkeasta heittäytymisestä tai mielenkiintoisesta näkökulmasta.
Meillä kannustetaan osallistujia myös ottamaan puheenvuoroja ja sanomaan ääneen heränneitä ajatuksia ja palautetta, joita toisten esityksistä kumpuaa. Valmennuksiimme sisältyy paljon myös itsenäistä työskentelyä, joten on tärkeää myös oppia huomaamaan omia onnistumisiaan ja antamaan myös itselle palautetta. Havainnointi, katsominen, kuunteleminen, vastaanottaminen, reagointi – kaikki tämä lisää omaa ymmärrystäsi itseäsi kohtaan ja sehän on voimaa!
Johanna Lahtinen, Uraverkosto, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry
Teksti on osa Sitran Osaaminen näkyviin -viikkoa, jota vietetään 30.8.-12.9.2021. Viikon tavoitteena on auttaa ihmisiä huomaamaan osaamistaan, tekemään sitä näkyväksi ja nostaa aihetta julkiseen keskusteluun. #osaaminennäkyviin
Uraohjaaja, Uraverkosto
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Haluatko auttaa ihmisiä tunnistamaan vahvuuksiaan ja työllistymään itselleen sopivaan paikkaan? Onko verkkoympäristö sinulle luonteva paikka toimia? Uraverkoston uraohjaajan tulee olla ajan tasalla tämänhetkisistä työelämän muutoksista, modernista työnhausta, Keski-Suomen työllisyyskentästä ja sen toimijoista. Mikäli tiimityöskentely sekä viestinnän tehtävät asiakastyön lisäksi työvoimapoliittisessa hankkeessa kiinnostavat, voit olla etsimämme henkilö!
Uraverkosto -hankkeessa muovaillaan työelämästä omannäköistä ryhmämuotoisen valmennuksen keinoin työelämän muovailustudiossa. Lisäksi tarjoamme henkilökohtaista ohjausta työnhaun asiakirjojen viimeistelyyn sekä webinaareja ja tapahtumia, joiden avulla autamme työttömiä työnhakijoita pääsemään eteenpäin urapolullaan. Missionamme on vahvistaa ohjauksessamme olevien työnhakijoiden käsitystä omasta osaamisestaan sekä auttaa tavoitteen kirkastamisessa ja sanoittamisessa, sekä itselle, että työnantajille.
Teemme yhteistyötä muiden Jyväskylän ja Keski-Suomen seudun työllisyystoimijoiden kanssa sekä tarjoamme säännöllisesti kokoontuvan alustan uraohjauksen tehtävien parissa työskentelevien yhteiselle keskustelulle ja oppimiselle.
Uraverkoston toiminta on käynnistynyt tammikuussa 2019. Uraverkoston toimintaa rahoittaa Keski-Suomen TE- toimisto sekä Jyväskylän kaupunki ja hallinnoijana toimii Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry. Kolmivuotinen hanke päättyy 31.12.2021.
Uraohjaajan tehtäviin kuuluu:
- Työelämän muovailustudion suunnittelu ja käytännön valmennustoiminta.
- Työnhaun asiakirjojen kommentointi ja ohjaustyö.
- Webinaarien ja tapahtumien suunnittelu sekä toteutus.
- Erilaiset viestinnän tehtävät.
- Verkostoyhteistyöhön osallistuminen.
Mitä toivomme sinulta?
Omaat kokemusta työllistämisestä ja uraohjaamisesta ja sinulla on työhön sopiva korkeakoulututkinto. Osaat auttaa työnhakijoita tunnistamaan ja sanoittamaan osaamistaan, muotoilemaan myyviä työhakudokumentteja ja näkemään uusia mahdollisuuksia työllistyä. Sinulla on ymmärrystä työllistämisen parissa olevista toimijoista. Työskentelyotteesi on kehittävä ja sinulla on erinomaiset vuorovaikutustaidot, joiden avulla osaat luoda luottamuksellisia suhteita asiakkaisiin. Omaat hyvät yhteistyö- ja verkostoitumistaidot sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa toimimiseen ja viestit sujuvasti sekä suullisesti että kirjallisesti niin perinteisin keinoin, kuin myös somessa. Ohjaus tapahtuu täysin verkkoympäristössä, joten tunnet Teamsin ja Zoomin kuin omat taskusi. Arvostamme myös koulutus-, valmennus- ja kehittämiskokemusta sekä kokemusta projektityöskentelystä.
Tarjoamme itsenäisen ja antoisan tehtävän asiakkaiden sekä työelämän ja työnhaun kysymysten parissa. Meillä on ihmisläheinen työyhteisö, jossa saat tiimin ja verkoston tuen työllesi sekä mahdollisuuden vaikuttaa omaan työskentelytapaasi. Uraohjaaja on osa Kansalaistoiminnankeskus Mataran ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki (KYT) ry:n työyhteisöä. KYT on hyväntahtoinen kasvualusta osallisuudelle, moniäänisyydelle, ihmislähtöisyydelle ja kanssalaisuudelle. Yhdistys ylläpitää kansalaisten avoimia kohtaamispaikkoja, järjestää koulutusta, antaa neuvontaa ja ohjausta sekä toimii aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan kehittäjänä.
Lähetä avoin hakemuksesi ja CV:si 4.6.2021 mennessä osoitteeseen:
Lisätietoja:
Katri Karjula p. 044 7465285,
1. Olen itselleni armollinen.
On olemassa asioita, joihin voin vaikuttaa ja asioita, joita minulla ei ole mahdollisuutta omalla toiminnallani muuttaa. Opettelen erottamaan nämä asiat toisistaan. Globaali pandemia, massalomautukset ja irtisanomiset, työpaikkojen katoaminen ja työelämän murros – antaapa olla. Oman osaamisen kehittäminen, uteliaisuuden ja avoimen mielen säilyttäminen, uusiin mahdollisuuksiin tutustuminen, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen - mistä aloittaisin?
2. Teen parhaani ja se riittää
Jenni Janakan sanoin: ”Hyvä riittää ja hyvä on hyvä. Täydellinen ei ole hyvä.”
Paras CV on tehty CV. Paras työhakemus on tehty työhakemus. Ihmisiä täällä kaikki ollaan (toistaiseksi), myös vastaanottavassa päässä. Kirjoitusvirheet hion pois, mutta pidän huolen, etten samalla hio kaikkea inhimillisyyttä ja persoonaani. Tuomalla esiin motivaationi ja aidon kiinnostukseni olen jo askeleen edellä. (Haen ehkäpä uravalmennuksesta vinkit motivaation ja kiinnostuksen sanoittamiseen!)
3. Lopetan selittelyt – erityisesti itselleni
Jos en tule valituksi, kysyn miksi valinta ei kohdistunut minuun. Näin voin säästää itseni kaikelta siltä oman pääni sisäiseltä pyörittelyltä, jossa käyn läpi miksi minä en kelvannut. Sen sijaan muistan, ettei kyse ole minusta, vaan osaamisestani suhteessa avoinna olevaan työtehtävään. En lausu kertaakaan, en edes itselleni, tämän vuoden aikana sanoja: ”mikä minussa on vikana?” vaan otan kaiken palautteen vastaan ja tunnistan mahdollisuuden kehittää osaamistani.
4. Lopetan itseni vertailun muihin
Sosiaalista mediaa selatessani muistan, että kaikkien ihmisten elämä on vain elämää, hyvine ja huonoine päivineen. Kiiltokuvat ovat ihan kauniita ja sokerikuorrutus herkkua, mutta pidemmän päälle alkaa vähän öklöttämään. Kiiltokuvienkin takana on aina se todellinen elämä ja maailma, jossa yritetään, kaadutaan ja yritetään uudelleen.
5. Pidän mielen, silmät ja korvat avoinna
Opettelen suhtautumaan uteliaasti uudenlaisiin, jopa aiemmin kritisoimiini mahdollisuuksiin. Kyseenalaistan aikaisemmat tapani ajatella. Tai teen ainakin tarkastuskierroksen, vieläkö ajattelen samoin ja kysyn itseltäni mistä ajatusmallini tulevat?
Kun luen lehtiä, selaan somea, kävelen kaupungilla tai tutustun uusiin ihmisiin, pidän silmäni auki kiinnostavien yritysten, persoonien ja verkostoitumismahdollisuuksien varalta. Kuka onkaan unelmatyössäni tällä hetkellä?
6. Uskallan yrittää
Miksi en uskaltaisi? Mitä menetettävää minulla on? ”No ei ne kuitenkaan mua palkkaa, kun mulla on vain x vuotta kokemusta ja koulutuskin on y.” Jatkossa annan ”niiden” päättää, enkä ainakaan itse torppaa omia mahdollisuuksiani. Osaamisesta kertominen on osaamisesta kertomista, ei pröystäilyä tai henkseleiden paukuttamista. Ja minä osaan vaikka mitä!
7. Opettelen näkemään itseni oman elämäni ruorissa
Opettelen tunnistamaan ne paikat työ- ja opiskeluhistoriassani, joissa olen itse aktiivisella toiminnallani ohjannut elämääni. Milloin valitsin toimia ja miten? Miksi valitsin, mitä valitsin? Miksi toimin, kuten toimin? Tunnistan, että se missä olen nyt, on monilta osin omien toimieni tulos (pitäen edelleen mielessä asiat, joihin olen voinut vaikuttaa ja joihin en). No mutta sehän tarkoittaa, että voin jatkossakin tehdä päätöksiä ja valita oman toimintani?! Jessss!!
8. Teen joka päivä jotain, mikä vie minua eteenpäin
Luen, tanssin, kirjoitan, ulkoilen, verkostoidun, liikun, lepään, nauran, itken, opiskelen, askartelen, verkostoidun, sukuloin, harrastan, katson dokumentin, meditoin, soitan rumpuja tai puhelimella ystävälle, teen vapaaehtoistyötä, katson ikkunasta ulos ja tuumailen, lopetan ajattelemasta, etten voi tehdä mitään.
9. Pidän huolen omasta hyvinvoinnistani – myös työnhaussa
Vaikka ympäristö antaisikin ymmärtää, että työttömänä olen jotain vähemmän kuin aikaisemmin (sillä ilman työtä on vähemmän (-) kuin työssä (+)), en suostu sitä uskomaan. Osaamiseni, innostukseni, motivaationi ja taitoni eivät ole romahtaneet sinä päivänä, kun työsuhteeni on päättynyt. Ne ovat osa minua, kuten muutkin palaset minussa, jotka tekevät minusta minut.
Kielteiset vastaukset hakemuksiini voivat hetkellisesti horjuttaa minäkuvaani, mutta opettelen tunnistamaan ne asiat (teen listan jääkaapin oveen!), jotka muistuttavat minua kaikesta siitä, mitä todella olen ja osaan.
Lupaan myös, että tänä vuonna en suorita hyvinvointia.
Katri/Uraverkosto
Tunnustan. Olen laittanut euroja kiinni Lottoon, Eurojackpottiin ja jokuseen Ässä-arpaankin. Haluatko miljonääriksi ohjelmaakin olen katsonut ja todennut monesti, että kylläpä ihmisiltä jää helppoa rahaa saamatta. Noh, myönnän kärjistyksen. Spottivalojen loisteessa, Jaajon tuijottaessa ja yleisön haukkoessa henkeään voi olla haasteita muistaa, missä maassa Jääkiekon MM-kisat järjestettiin vuonna 92. Tuon kysymyksen kohdalla soittaisin varmasti kaverille. Tiedän jo, kuka ystäväpiirissäni on se, jolle soittaisin urheilukysymykset ja kenelle historiaan tai kirjallisuuteen liittyvät. Mutta kenelle soittaisin, jos tarvitsisin vastauksen kysymykseen minusta itsestäni? Tutkitaanpa kolmea oljenkortta hieman työnhaun vinkkelistä.
Kysy yleisöltä
Kaikilla työnhaun asiakirjoilla on yleensä joku kohde. Jossain joku, vielä 2020-luvullakin ihminen, tai ainakin sellaista muistuttava, saa verkkokalvoilleen kirjoittamasi tekstit ja päättelee niiden perusteella, olisiko sinut kenties syytä kutsua työhaastatteluun. Hän ja hänen kaltaisensa ovat sinun yleisösi. Kannattaisiko ottaa askel epämukavuusalueelle ja kysyä tavoittelemaltasi yleisöltä, mitä he toivovat silmiensä eteen saavansa? Jos työnantajalle soittaessasi saat edes rivien välistä muutaman vinkin, joilla jäät mieleen paremmin, kuin se hakemuspinossa seuraavana oleva ihan yhtä fiksu tyyppi, on työsi tuottanut tulosta. Jaarittelulla ja epäolennaisuuksilla ei kannata työnantajaa vaivata, sillä teet itsellesi vain karhunpalveluksen. Mutta kysy jotain, jolla saat vipua ja vääntöä hakemukseesi ja jäät mieleen. Mielikuva siitä, että tuttujahan tässä jo ollaan, toimii eduksesi!
50/50
Kuvitellaanpa tilanne. Selaat sähköpostejasi ja olet saanut jonkun rekryfirman listauksen avoinna olevista työpaikoista. Selaat listaa, kuten somefiidiäsi tai Tinderiä: ihan kiva mutta ei, no ei, no ei todellakaan, ei, ei, HETKINEN! Siinä se on! Työpaikka, jonka kuvittelet jo olevan sinun yhtä kirkkaasti, kuin kuvittelet lottolauantaina, mihin voittamasi rahat laittaisit (asuntolaina pois, uusi auto, vene, mökki järven rannalta…).
Ja sitten hakemusta kirjoittamaan. Kun olet selvittänyt itsellesi, miksi juuri tämä työpaikkailmoitus sai sinut avaamaan tietokoneesi tekstinkäsittelyohjelman ja mitä sellaista juuri sinulla on tarjota, mitä ilman työnantaja vain luulee pärjäävänsä, olet jo pitkällä. Ja tässä pieni vinkki uravalmentajalta: näihin kahteen kysymykseen kannattaa oikeasti panostaa. Kun pystyt tarpeeksi konkreettisesti kuvailemaan motivaatiotasi ja osaamistasi, uskallan väittää, että todennäköisyys työhaastatteluun pääsemiselle on 70/30. Se, tuletko valituksi, riippuu sitten siitä, mitä haetaan. Se onkin sitten se 50/50. Mutta jos pääset haastatteluun, on jalkasi jo tiukasti oven raossa.
Kilauta kaverille
Työelämän muovailustudiossa laitamme osallistujat muutamaankin otteeseen ottamaan yhteyttä lähipiiriinsä työnhakuun liittyvien kysymysten kanssa. Jokainen (ja joka sanoo, että ei ole, huijaa) on jossain työnhaun taipaleen varrella istunut valkoisena hohtavan näytön ja näppäimistön edessä tuskaillen, kun oikeita sanoja ei löydy. Kursori vilkkuu ja odottaa osaamista napakymppiin kuvailevaa sanaa, jota ei vain tule. Ansioluettelo, CV, työhakemus, avoin hakemus, motivaatiokirje tai portfolio odottavat meiltä sanoja, sanoja, sanoja… Ja mielellään vielä osuvia sellaisia.
Miksipä et siis tyhjää näyttöä tuijottaessasi tarttuisi puhelimeen ja soittaisi kaverillesi? "Moi! Onpa ihana kuulla sun ääntä! Hei kuule, nyt on pakko ihan nopeasti kysyä, kun tarvitsisin vähän apua, mitkä sun mielestä on kolme mun parasta piirrettä?" Vastapalveluksena voit kertoa kaverille kolme timanttia hänestä. Uskallan väittää, että se näytöllä vilkkuva kursorikin tuntuu puhelun jälkeen paljon ystävällisemmältä. Ja hei, jos luottaisit ystäväsi neuvojen varaan miljoona euroa, niin miksi et myös työhakemustasi?
Lisää vinkkejä työnhaun kysymyksiin Uraverkoston työnhaun pika-avusta tai mahdollisuuksia oman suunnan syvällisempään pohdintaan työelämän muovailustudiossa. Ota yhteyttä ja tule mukaan!