Monesti on kuultu, kuinka työnhakijoille sanotaan ”tee työnhausta itsellesi työtä”. Yleensä sillä tarkoitetaan, että tee työnhaustasi rutiininomaista ja aikataulutettua, käytä siihen aikaa kuten normaalisti työpäiviin käyttäisit. Rutiininomaisuus ja aikataulutus ovat varsin hyviä vinkkejä, mutta asiaa voidaan katsoa myös vähän laajemmin ja syvällisemmin, sillä työnhaku voi olla oiva tilaisuus käyttää jo oppimaasi hyödyksi tai työnhaku voi olla itsessään hyvin opettavainen kokemus ja mahdollisuus. Keskitytäänpä tähän jälkimmäiseen näkökulmaan – työnhaku osaamisen ja oppimisen mahdollistajana.
Työnhaku on muutakin kuin pelkästään ansioluettelon ja hakemuskirjeen lähettämistä. Työnhaussa saa käyttää omia vahvuuksiaan tai erityistaitojaan sekä opetella uuttakin osaamista. Työnhakua voidaan ajatella esimerkiksi projektiluonteisena ajanjaksona, joka alkaa ja päättyy. Se, että hahmottaa tämän kokonaisuuden voi auttaa pitämään motivaatiota työnhaussa yllä. Projekteille luodaan yleensä tavoite, joka voi olla vaikkapa työsopimuksen solmiminen x-kuukauteen mennessä ja sitä kohti astellaan projektille luodun aikataulun ja tehtävien mukaan. Ja kukas muukaan tämän projektisuunnitelman luo kuin projektipäällikkö eli työnhakija itse! Kuinka hyvä itsesi johtaja olet?
On mahdollista heittäytyä avoimille työmarkkinoille ja selata päivittäin avoimien työpaikkojen kanavia. On myös mahdollista ottaa homma omiin käsiin ja valita lisäksi tutulta reitiltä poikkeavia polkuja, joista saattaa avautua aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Nyt puhutaan piilotyöpaikoista. Sitran 2016 vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 71 % suomalaisista on löytänyt työpaikkansa muuten kuin avoimeksi ilmoitettua työpaikkaa hakemalla. Kuulostaa siltä, ettei kannata jättää piilotyöpaikkojen etsintää huomiotta, koska jossain siellä piilee mahdollisuuksia. Tämä vaatii työnhakijalta mm. verkostoja ja hyviä tiedonetsintätaitoja, jotka ovat tänä päivänä muutoinkin valttia ja mainitsemisen arvoisia!
Entä ne verkostot? Tämä sana välähtelee milloin missäkin, eikä suotta! Työnhakijan kannattaa tehdä verkostolleen tiedoksi, millaista työtä on etsimässä ja millainen osaaja on. Mitä vaatii verkostojen laajentaminen? Se voi olla esimerkiksi osallistumista erilaisiin verkostotapahtumiin, joissa kohdataan uusia ihmisiä ja tutustutaan heihin. Jo olemassa olevaan verkostoon kuuluvien kontaktien tilaa voi myös arvioida; tunnetko ja tiedätkö, keitä verkostosi jäsenet oikeasti ovat, mitä he tekevät ja keitä heidän verkostoonsa kuuluu? Onko LinkedIn ja myös muu some-osaaminen verkostoitumisen kannalta kunnossa ja jos ei ole, niin pitäisikö opetella uusia taitoja? Verkostojen laajentaminen vaatii aloitekykyä, tiedon etsintää ja sosiaalisia taitoja, uteliaisuutta ja positiivista mieltä. Kappas, jälleen pari osa-aluetta, joissa voi kehittyä työtä hakiessa ja joista voi olla tulevaisuuden työssäkin hyötyä.
Viestintätaidot saavat työnhaussa rutkasti treeniä ja siinä jos missä onkin mainio paikka kehittyä ja oppia uutta. Työnhakija joutuu pohtimaan, millaisen mielikuvan luo ansioluettelon ja hakemuskirjeen lukijalle tai videohakemuksen katsojalle, miten tuo osaamisen esiin, kuinka olla kiinnostava ja tuoda riittävästi informaatiota esiin, mutta ei kuitenkaan liikaa jne. Graafiset - ja tietotekniset taidot ovat suoraan näytettävissä asiakirjojen ulkoisissa ilmeissä potentiaaliselle työnantajalle, ja kaiken tiivistäminen myyväksi hissipuheeksi on jälleen taitolaji sen esittämisestä puhumattakaan. Yhteydenpito, puhelut, sähköpostit… kuinka paljon työnhakuun liittyykään viestintää ja monessa muodossa!
Työhaastatteluja varten työnhakija valmistautuu kertomaan itsestään ja sopivuudestaan hakemaansa tehtävään. Taustatyötä pitää tehdä ja keskittyä sekä itsetuntemukseen että haetun työpaikan työnkuvaan ja yrityskulttuuriin. Se, miten esiinnytään, ollaan läsnä ja keskustellaan, on merkityksellistä rekrytoinneissa. Tärkeää on myös se, miten aidon kiinnostuksen ja tahtotilan työpaikkaa kohtaan saa näkymään haastattelun aikana niin, ettei ole liian päällekäyvä tai liian laimea. Työhaastattelut ovat usein hyvin erilaisia, eikä voi etukäteen tietää, millainen tilaisuus työhaastattelu milloinkin on. Nämä hetket kertovat usein myös hakijalle itselleen, millainen paineensietokyky hänellä on. Esiintymistaidoissa voi kehittyä unohtamatta sitä, että haastatteluun saapuu kuitenkin oikea ihminen – henkilö, persoona, yksilö, joka on tullut näyttämään, kuka on, ja myös itse arvioimaan, olisiko kyseinen työpaikka juuri hänelle se oikea.
Jos työhaastattelussa päästään jatkoon ja keskustelut etenevät jo palkkauksesta puhumiseen, tarvitaan kenties neuvottelutaitoja. Työnhakijalta kysytään usein palkkatoive ja tällöin pitää olla valmis kertomaan se perusteluineen. Joskus palkasta käydään neuvottelut ja tätä taitoa on syytä harjoitella, mikäli tähtää riman pitämiseen siellä, mihin on sen asettanut.
Työnhakuun mahtuu todella paljon tunteita. Suuret odotukset, innostus ja positiivinen jännitys saattavat saada välillä vastapainokseen motivaation katoamisen, pettymyksen ja epätoivonkin tunteita. Kaikki tunteet ovat sallittuja, sillä ne ovat jokaisen omia ja silloin niihin on oikeus. Tärkeää onkin ymmärtää, mistä ne kumpuavat ja mitä tunteen aikana ja jälkeen tapahtuu. Mitä ylä- ja alamäet opettavat? Voisiko näiden myötä löytää uusia piirteitä itsestään ja kasvattaa tärkeää taitoa: itsetuntemusta? Ja kun mietitään nyt koko ”työnhaun projektia”, mitä kaikkea se opettaa työnhakijasta itsestään persoonana? Entä arvomaailmasta ja osaamisesta? Onko työnhaun myötä tullut uutta osaamista tai uusia taitoja ja vahvuuksia? Ne voi sanoittaa ja hyödyntää vaikkapa seuraavassa työhakemuksessa, mikäli niistä on hyötyä haettavaan työpaikkaan.
On tämä työnhaku joskus aikamoista taiturointia, eikös? Kuinka sitä jaksaakaan pysyä vauhdissa mukana ja olla vielä työsopimuksen allekirjoitettua voimissaan? Ehkä olet kuullut puhuttavan työnhakuhyvinvoinnista. Jotta voi työnhaun aikana hyvin, kannattaa aikatauluttaa vain osa päivästä työnhakuun. Myös riittävällä levolla, liikunnalla ja ruokavaliolla päästään pitkälle mielekästä vapaa-aikaa unohtamatta. Kun on oikeasti miettinyt, mitä kohti haluaa kulkea ja löytyy aito innostus omaa juttuaan kohtaan, uuden oppiminen on innostavaa ja tsemppaa eteenpäin. Motivoivasta tavoitteesta saa voimaa! Koska työnhaku sisältää paljon työtä, kannattaa siitä ottaa kaikki ilo ja oppi irti ja hyödyntää omassa kasvussa ja omannäköisen työelämän muovailussa.